Tehtävänämme oli perehtyä joko johonkin verkkoyhteisöön tai jotakin
yhteisöä varten laadittuun yhteisöpalveluun. Nämä ovat mielestäni aika
lailla eri asioita, mutta koska jälkimmäinen kiinnostaa minua enemmän,
valitsin sen näkökulman. Lisäksi annettu esimerkki North Carolina State
Universitystä http://www.lib.ncsu.edu/learningcommons/ edustaa yhteisöpalvelua. Oli mukava saada vinkki näin mielenkiintoisesta ja hyvästä opiskeluyhteisön verkkopalvelusta.
Palvelu
esitellään virtuaaliseksi ja fyysiseksi paikaksi, joka tarjoaa
resursseja , palveluja, apua opiskeluun, opettamiseen ja tutkimiseen
teknologiarikkaassa ympäristössä. Tässä siis tiivistettynä tämän
yhteisöpalvelun tarkoitus. Se tukee opiskelua monin nykyaikaisin
keinoin. Opiskelijat esiintyvät omilla nimillään, mutta kurssialueet
vaativat kirjautumista, joten yksityisyys on suojattu. Lähes kaikki
opiskelutoiminta voi tapahtua tällaisessa verkossa, joka kattaa
henkilökohtaiset portfoliot (ilmeisesti), yhteiset oppimisalustat,
virtuaaliluokat, älytaulut, erilaisia yhteistyöalueita ja
tiedonhakuvälineitä, opinnäytetöiden apuvälineitä, ohjelmia,
tietokantoja, kuvavarastoja, joista voi ladata kuvia opiskelutehtäviin,
kurssien verkkomateriaaleja, fyysisiä kirjastoja, informaatikkojen
palveluja. Tämä palvelu on määritelty niin, että se toimii sekä verkossa
että verkon ulkopuolella. Se on tarvittavien opiskelun, opettamisen ja
tutkimisen tukipalvelujen kokonaisuus. Parasta palvelussa on mielestäni,
kuinka paljon se helpottaa työskentelyä verrattuna tilanteeseen, jossa
vastaava kokoava palvelu puuttuu.
Luonnollista kirjastotyötä, mutta kuinka kaukana Suomen
koulumaailmassa
ollaankaan tästä. Vahinko, koska olisi hyvin helppoa koota opiskelun ja
opettamisen tukipalvelut verkossa yhteen.Suurimmasta osasta kouluja
puuttuu tällainen palvelu, vaikka se voisi olla jopa yhteinen kaikille
pienen Suomen kouluille. Resursseja ei paljon kuluisi palveluun, joka
helpottaisi ja tehostaisi kaikkien koulussa työskentelevien toimintaa.
Suomi on jäämässä yhä pahemmin jälkeen kansainvälisestä kehityksestä
uuden teknologian käytössä kouluissa.
Toisena esimerkkinä tuon esiin vastaavan yhteisöpalvelun Venäjältä eli Grjazovetsin koulukirjaston .
Se on Grjazovetsin kaupungin yläkoulun numero 2 koulukirjasto, joka on
perustaltaan hyvin samanlainen yhteisöpalvelu kuin North Carolinan
yliopiston kirjaston oppimisen, opettamisen ja tutkimisen
tukipalvelutkin.
Vasemman laidan valikossa ensin toivotetaan tervetulleeksi ja
linkitetään koulun sivuille. Seuraavana on haku sivustosta. Sivuston
menu esitellään alempana alkaen avaussivusta. Seuraavaksi tulee
erilaisia ajankohtaisasioita kuten paikallinen sää ja juhlapäivien
esittely. Alempana on kyselyjen tuloksia ja sivustolla olevista tietoa.
Minichat toimii kirjastonhoitajan ja käyttäjien välillä. Muutenkin
sivusto on erittäin vuorovaikutteinen. Alinna seurataan sivuston ikää
päivissä. Vielä sivusto ei ole vuottakaan täyttänyt, mutta arkistosta
huomasin, että sadatta päivää oli juhlittu pienimuotoisesti.
Oikealla laidalla esitetään ensimmäisenä tägipilvi, jonka kautta
voi astua sisältöihin. Lukupäiväkirja "Me luemme" on seuraavana. Siinä
esitellään skannattuja lukupäiväkirjoja, joita voi kommentoida, ja
pieniä kirjavinkkauksia. Alempana esitellään oppilaiden tuotoksia, jotka
voivat olla runoja, kirjoitelmia tai muuta. Abiturienteille on
suunnattu seuraava osasto, jossa linkitetään suomalaisittain opojen
aineistoihin, jatko-opintoinformaatioon ja abitreeneihin. Seuraavana on
kirjanäyttelyitä, jotka on itse rakennettu verkkoon. Niiden lisäksi
voidaan tehdä vitruaaliretkiä hyviin sivustoihin tai linkittää
virtuaalimuseoihin. Kirjanäyttelyt voivat koskea joko koulussa olevia
konkreettisia kirjoja tai laajempaa aineistoa. Myös paikallishistorian
lähteitä esitellään.
Sivustoon kannattaa tutustua, vaikkei venäjää osaisikaan. Se on paras koulukirjasto, jonka olen maailmalta löytänyt.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)