Hyödyllisiä uutiskirjeitä

Tilaan useita uutiskirjeitä, mm. LUMA Sanomien uutiskirjettä, Ruotsin Skolverkets nyhetsbrev, Celia-kirjaston uutiskirjettä ja venäjän opettajien setka-verkoston uutiskirjettä sekä  muita. Ne ovat hyvin hyödyllisiä ajan tasalla pysymisessä. Uutiskirje putkahtaa sähköpostiin, sen lukaisee ja poistaa, jos mitään ei tarvitse jättää muualle kuin omaan muistiin. Jos uutiskirjeen tiedot aiheuttavat toimenpiteitä, voi kirjettä pitää pidempään tallella ja esim. välittää tietoja yhteistyökumppaneille tai panna muualle talteen.

Inspiroiva iGoogle

iGoogleen olen pitkät ajat kerännyt sivustoja, joita seuraan ammatillisessa tai harrastusmielessä. Siitä on tullut ihana sekamelska, joka inspiroi minua edelleen kovasti. On mukavaa aina, kun pääsee lukemaan ihan itselle räätälöityä uutispalvelua. iGoogle saattaa olla minulle paras palvelu verkossa. Sen rinnalla Google-syötteenlukija tuntuu aika vajavaiselta palvelulta luettelomaisuudessaan. En ole varma olenko ymmärtänyt oikein, mutta se vaikuttaa puolitiehen jäävältä iGoogleen verrattuna. On vaikea kuvitella, missä tilanteessa se olisi käyttökelpoisempi.

Slideshare tiedonlähteenä

Lähdin etsimään Slideshare -palvelusta kiinnostavia esityksiä umpimähkään aluksi kirjoista. Kun pian päädyin vaihtamaan kielen venäjäksi, siirryin itseäni kaikkein eniten kiehtoville vesille eli koulukirjastomaailmaan ja löysin upeita juttuja, joihin palaamalla saan arvokasta tietoa venäläisistä koulukirjastoista ja pystyn omaksumaan myös ammattisanastoa, fraaseja ynnä muuta. Ihanan paljon mahdollisuuksia!

Pieni kuvaesitys

Oli oikein hauskaa luoda pieni kuvaesitys, mutta harmi, ettei sitä saa tähän esille. Aikaa meni paljon, mutta kuvien ja videopätkien, musiikin, etsiminen oli mukavaa. Yhden  videon tuon tähän erillään pienen kuvaesityksen kokonaisuudesta.

Opiskelun verkkopalvelut

Tehtävänämme oli perehtyä joko johonkin verkkoyhteisöön tai jotakin yhteisöä varten laadittuun yhteisöpalveluun. Nämä ovat mielestäni aika lailla eri asioita, mutta koska jälkimmäinen kiinnostaa minua enemmän, valitsin sen näkökulman. Lisäksi annettu esimerkki North Carolina State Universitystä  http://www.lib.ncsu.edu/learningcommons/ edustaa yhteisöpalvelua. Oli mukava saada vinkki näin mielenkiintoisesta ja hyvästä opiskeluyhteisön verkkopalvelusta.

Palvelu esitellään virtuaaliseksi ja fyysiseksi paikaksi, joka tarjoaa resursseja , palveluja, apua opiskeluun, opettamiseen ja tutkimiseen teknologiarikkaassa ympäristössä.  Tässä siis tiivistettynä tämän yhteisöpalvelun tarkoitus. Se tukee opiskelua monin nykyaikaisin keinoin.  Opiskelijat esiintyvät omilla nimillään, mutta kurssialueet vaativat kirjautumista, joten yksityisyys on suojattu. Lähes kaikki opiskelutoiminta voi tapahtua tällaisessa verkossa, joka kattaa henkilökohtaiset portfoliot (ilmeisesti), yhteiset oppimisalustat, virtuaaliluokat, älytaulut, erilaisia yhteistyöalueita ja tiedonhakuvälineitä, opinnäytetöiden apuvälineitä, ohjelmia, tietokantoja, kuvavarastoja, joista voi ladata kuvia opiskelutehtäviin, kurssien verkkomateriaaleja,  fyysisiä kirjastoja, informaatikkojen palveluja. Tämä palvelu on määritelty niin, että se toimii sekä verkossa että verkon ulkopuolella. Se on tarvittavien opiskelun, opettamisen ja tutkimisen tukipalvelujen kokonaisuus. Parasta palvelussa on mielestäni, kuinka paljon se helpottaa työskentelyä verrattuna tilanteeseen, jossa vastaava kokoava palvelu puuttuu.


Luonnollista kirjastotyötä, mutta kuinka kaukana Suomen koulumaailmassa ollaankaan tästä. Vahinko, koska olisi hyvin helppoa koota opiskelun ja opettamisen tukipalvelut verkossa yhteen.Suurimmasta osasta kouluja puuttuu tällainen palvelu, vaikka se voisi olla jopa yhteinen kaikille pienen Suomen kouluille. Resursseja ei paljon kuluisi palveluun, joka helpottaisi ja tehostaisi kaikkien koulussa työskentelevien toimintaa. Suomi on jäämässä yhä pahemmin jälkeen kansainvälisestä kehityksestä uuden teknologian käytössä kouluissa.


Toisena esimerkkinä tuon esiin vastaavan yhteisöpalvelun Venäjältä eli Grjazovetsin koulukirjaston . Se on Grjazovetsin kaupungin yläkoulun numero 2 koulukirjasto, joka on perustaltaan hyvin samanlainen yhteisöpalvelu kuin North Carolinan yliopiston kirjaston oppimisen, opettamisen ja tutkimisen tukipalvelutkin.


Vasemman laidan valikossa ensin toivotetaan tervetulleeksi ja linkitetään koulun sivuille. Seuraavana on haku sivustosta. Sivuston menu esitellään alempana alkaen avaussivusta. Seuraavaksi tulee erilaisia ajankohtaisasioita kuten paikallinen sää ja juhlapäivien esittely. Alempana on kyselyjen tuloksia ja sivustolla olevista tietoa. Minichat toimii kirjastonhoitajan ja käyttäjien välillä. Muutenkin sivusto on erittäin vuorovaikutteinen. Alinna seurataan sivuston ikää päivissä. Vielä sivusto ei ole vuottakaan täyttänyt, mutta arkistosta huomasin, että sadatta päivää oli juhlittu pienimuotoisesti.


Oikealla laidalla esitetään ensimmäisenä tägipilvi, jonka kautta voi astua sisältöihin. Lukupäiväkirja "Me luemme" on seuraavana. Siinä esitellään skannattuja lukupäiväkirjoja, joita voi kommentoida, ja pieniä kirjavinkkauksia. Alempana esitellään oppilaiden tuotoksia, jotka voivat olla runoja, kirjoitelmia tai muuta. Abiturienteille on suunnattu seuraava osasto, jossa linkitetään suomalaisittain opojen aineistoihin, jatko-opintoinformaatioon ja abitreeneihin. Seuraavana on kirjanäyttelyitä, jotka on itse rakennettu verkkoon. Niiden lisäksi voidaan tehdä vitruaaliretkiä hyviin sivustoihin tai linkittää virtuaalimuseoihin.  Kirjanäyttelyt voivat koskea joko koulussa olevia konkreettisia kirjoja tai laajempaa aineistoa. Myös paikallishistorian lähteitä esitellään.


Sivustoon kannattaa tutustua, vaikkei venäjää osaisikaan. Se on paras koulukirjasto, jonka olen maailmalta löytänyt.

Ei kukko käskien kieu

Keskusteluun osallistuminen tehtävänä...! Olen tutkinut kirjastoalan keskusteluja Suomessa ja Ruotsissa, kirjallisuuskeskusteluja, neulojien keskusteluja, suomen venäläisten keskusteluja, Suomi 24 ym. keskusteluja, mutta osallistuminen on tuntunut niin keinotekoiselta, etten ole saanut aikaiseksi. Pitäisi olla tuttu porukka tai todellistaa asiaa, pulma tai jotain annettavaa toisille.
Keskustelujen hyödyllisyys on kuitenkin selvä. Nuoret kysyvät mitä tahansa käytännöllistä ja saavat vastauksen. Toisten auttamisen tapa on juurtunut keskustelupalstoille, mikä on ihana asia. Venäläisten ei tarvitse olla Suomessa ihmeissään uuden maan käytännöistä, kun maanmiehet selittävät omalla kielellä miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Maahanmuuttaja saa näistä keskusteluista valtavan avun! Neuletyössä jumittunut saa hyviä neuvoja ja niksejä toisilta harrastajilta.
Keskustelupalstojen ulkoasu ja käyttöliittymä ovat mielestäni yleensä sekavia. En muista tyylikästä, selkeää keskustelupalstaa. Mistähän se johtuu? Hamssuisuus ei mielestäni houkuttele jäämään keskustelijaksi.
Moni blogi on perustettu siinä toivossa, että siitä tulisi samalla mukava keskustelufoorumi. Aivan ihana kirjallisuusblogi on Cafe Voltaire. Keskustelu on vähäistä, mutta blogin pitäjän jutut ovat hyviä. Viimeisin uutinen 26.9.2011 kännykkäkirjallisuudesta slumminuorille oli hyvin mielenkiintoinen, kun työkseen joutuu miettimään nuorten lukuhalujen vähenemistä.

Ei kirjastopalvelua Facebookiin

Tehtävänämme on miettiä kirjastopalveluinnovaatiota Fecebookiin. Mielestäni Facebook ei ole hyvä foorumi kirjastoille. Kirjastojen omat, avoimesti verkossa olevat verkkopalvelut sen sijaan ovat loistava foorumi kirjastopalvelujen laajentamiseen. Facebookia en pidä hyvänä, koska se edellyttää siirtymistä pois kirjaston omilta sivuilta ja koska siellä toimitaan Facebookin ehdoilla, joihin ei voi vaikuttaa. Kirjaston tulisi mielestäni luoda omia palveluja vain mahdollisimman riippumattomana toimijana omista tavoitteistaan käsin.
 Kirjaston omille verkkosivuille on kirjastoissa innovoitu mitä moninaisimpia hyviä palveluita ja lisää on taatusti tulossa. Ilomantsin kirjaston verkossa toimivista innovaatioista voisi tuoda esille verkossa toimivan koulukirjaston .