Librarything

Kurssinvetäjän haaste innostaa esiin kirjastonhoitaja jokaisessa ihmisessä ei tuottanut tulosta minussa. En oikein ymmärrä miksi luokitella pientä kotikirjastoa, kun sitä on paljon mukavampi hallita ihan erityyppisillä keinoilla kuin millä suuria monien käyttäjien kirjastoja hallitaan. Omassa kirjastossa voi käyttää mitä luovimpia tapoja tukea kirjojen löytymistä silloin, kun se on tarpeen eikä missään tapauksessa tarvitse tyytyä asiasanatyyppisiin keinoihin, joita käytetään jonkun erillisen apparaatin kuten kortiston tai tietokannan avulla.

Librarything on oikein mukava apuväline, jos haluaa löytää ihmisiä joilla on samantapaiset kirja- ja kirjastomieltymykset - tai jos haluaa tuoda omia näkemyksiään esille.

Jostain syystä koko Librarything ei minua oikein innosta. Kirjallisuudesta ajankohtaista tietoa yms. kirjojen ympärillä pyörivää asiaa saa paljon korkeatasoisemmin useista muista lähteistä.

Ihan teoreettisesti aloin kyllä pohtia saisiko Librarythingin oma kirjasto -osiosta rakennettua toimivan tietokannan pienestä koulukirjastosta, jonka lainaustakin hallittaisiin tätä kautta, mutta ensipohtimalla en asiaa vielä ratkaissut. Se olisi kustannussäästösyistä mielenkiintoinen tapa toimia.

Diigon mahdollisuudet

Käytin aikaisemmin Deliciousia, mutta nyt on ihan hyvä aika siirtyä vielä kätevämmältä vaikuttavaan Diigoon ja järjestellä hyviä ja tarpeellisia nettisivuja uuteen uskoon. Ensimmäisenä perustin venäläisten koulukirjastojen listan. Diigon kaltaiset palvelut ovat ihan perusasia verkossa. Ne vastaavat kirjahyllyjä, joihin fyysiset kirjat pannaan paikoille, joista ne voi tietyn järjestelmän mukaan löytää helposti. Omat verkkoaineistot järjestetään löydettäviksi vastaisuudessakin Diigon kaltaisten välineiden avulla.

Hyödyllisiä uutiskirjeitä

Tilaan useita uutiskirjeitä, mm. LUMA Sanomien uutiskirjettä, Ruotsin Skolverkets nyhetsbrev, Celia-kirjaston uutiskirjettä ja venäjän opettajien setka-verkoston uutiskirjettä sekä  muita. Ne ovat hyvin hyödyllisiä ajan tasalla pysymisessä. Uutiskirje putkahtaa sähköpostiin, sen lukaisee ja poistaa, jos mitään ei tarvitse jättää muualle kuin omaan muistiin. Jos uutiskirjeen tiedot aiheuttavat toimenpiteitä, voi kirjettä pitää pidempään tallella ja esim. välittää tietoja yhteistyökumppaneille tai panna muualle talteen.

Inspiroiva iGoogle

iGoogleen olen pitkät ajat kerännyt sivustoja, joita seuraan ammatillisessa tai harrastusmielessä. Siitä on tullut ihana sekamelska, joka inspiroi minua edelleen kovasti. On mukavaa aina, kun pääsee lukemaan ihan itselle räätälöityä uutispalvelua. iGoogle saattaa olla minulle paras palvelu verkossa. Sen rinnalla Google-syötteenlukija tuntuu aika vajavaiselta palvelulta luettelomaisuudessaan. En ole varma olenko ymmärtänyt oikein, mutta se vaikuttaa puolitiehen jäävältä iGoogleen verrattuna. On vaikea kuvitella, missä tilanteessa se olisi käyttökelpoisempi.

Slideshare tiedonlähteenä

Lähdin etsimään Slideshare -palvelusta kiinnostavia esityksiä umpimähkään aluksi kirjoista. Kun pian päädyin vaihtamaan kielen venäjäksi, siirryin itseäni kaikkein eniten kiehtoville vesille eli koulukirjastomaailmaan ja löysin upeita juttuja, joihin palaamalla saan arvokasta tietoa venäläisistä koulukirjastoista ja pystyn omaksumaan myös ammattisanastoa, fraaseja ynnä muuta. Ihanan paljon mahdollisuuksia!

Pieni kuvaesitys

Oli oikein hauskaa luoda pieni kuvaesitys, mutta harmi, ettei sitä saa tähän esille. Aikaa meni paljon, mutta kuvien ja videopätkien, musiikin, etsiminen oli mukavaa. Yhden  videon tuon tähän erillään pienen kuvaesityksen kokonaisuudesta.

Opiskelun verkkopalvelut

Tehtävänämme oli perehtyä joko johonkin verkkoyhteisöön tai jotakin yhteisöä varten laadittuun yhteisöpalveluun. Nämä ovat mielestäni aika lailla eri asioita, mutta koska jälkimmäinen kiinnostaa minua enemmän, valitsin sen näkökulman. Lisäksi annettu esimerkki North Carolina State Universitystä  http://www.lib.ncsu.edu/learningcommons/ edustaa yhteisöpalvelua. Oli mukava saada vinkki näin mielenkiintoisesta ja hyvästä opiskeluyhteisön verkkopalvelusta.

Palvelu esitellään virtuaaliseksi ja fyysiseksi paikaksi, joka tarjoaa resursseja , palveluja, apua opiskeluun, opettamiseen ja tutkimiseen teknologiarikkaassa ympäristössä.  Tässä siis tiivistettynä tämän yhteisöpalvelun tarkoitus. Se tukee opiskelua monin nykyaikaisin keinoin.  Opiskelijat esiintyvät omilla nimillään, mutta kurssialueet vaativat kirjautumista, joten yksityisyys on suojattu. Lähes kaikki opiskelutoiminta voi tapahtua tällaisessa verkossa, joka kattaa henkilökohtaiset portfoliot (ilmeisesti), yhteiset oppimisalustat, virtuaaliluokat, älytaulut, erilaisia yhteistyöalueita ja tiedonhakuvälineitä, opinnäytetöiden apuvälineitä, ohjelmia, tietokantoja, kuvavarastoja, joista voi ladata kuvia opiskelutehtäviin, kurssien verkkomateriaaleja,  fyysisiä kirjastoja, informaatikkojen palveluja. Tämä palvelu on määritelty niin, että se toimii sekä verkossa että verkon ulkopuolella. Se on tarvittavien opiskelun, opettamisen ja tutkimisen tukipalvelujen kokonaisuus. Parasta palvelussa on mielestäni, kuinka paljon se helpottaa työskentelyä verrattuna tilanteeseen, jossa vastaava kokoava palvelu puuttuu.


Luonnollista kirjastotyötä, mutta kuinka kaukana Suomen koulumaailmassa ollaankaan tästä. Vahinko, koska olisi hyvin helppoa koota opiskelun ja opettamisen tukipalvelut verkossa yhteen.Suurimmasta osasta kouluja puuttuu tällainen palvelu, vaikka se voisi olla jopa yhteinen kaikille pienen Suomen kouluille. Resursseja ei paljon kuluisi palveluun, joka helpottaisi ja tehostaisi kaikkien koulussa työskentelevien toimintaa. Suomi on jäämässä yhä pahemmin jälkeen kansainvälisestä kehityksestä uuden teknologian käytössä kouluissa.


Toisena esimerkkinä tuon esiin vastaavan yhteisöpalvelun Venäjältä eli Grjazovetsin koulukirjaston . Se on Grjazovetsin kaupungin yläkoulun numero 2 koulukirjasto, joka on perustaltaan hyvin samanlainen yhteisöpalvelu kuin North Carolinan yliopiston kirjaston oppimisen, opettamisen ja tutkimisen tukipalvelutkin.


Vasemman laidan valikossa ensin toivotetaan tervetulleeksi ja linkitetään koulun sivuille. Seuraavana on haku sivustosta. Sivuston menu esitellään alempana alkaen avaussivusta. Seuraavaksi tulee erilaisia ajankohtaisasioita kuten paikallinen sää ja juhlapäivien esittely. Alempana on kyselyjen tuloksia ja sivustolla olevista tietoa. Minichat toimii kirjastonhoitajan ja käyttäjien välillä. Muutenkin sivusto on erittäin vuorovaikutteinen. Alinna seurataan sivuston ikää päivissä. Vielä sivusto ei ole vuottakaan täyttänyt, mutta arkistosta huomasin, että sadatta päivää oli juhlittu pienimuotoisesti.


Oikealla laidalla esitetään ensimmäisenä tägipilvi, jonka kautta voi astua sisältöihin. Lukupäiväkirja "Me luemme" on seuraavana. Siinä esitellään skannattuja lukupäiväkirjoja, joita voi kommentoida, ja pieniä kirjavinkkauksia. Alempana esitellään oppilaiden tuotoksia, jotka voivat olla runoja, kirjoitelmia tai muuta. Abiturienteille on suunnattu seuraava osasto, jossa linkitetään suomalaisittain opojen aineistoihin, jatko-opintoinformaatioon ja abitreeneihin. Seuraavana on kirjanäyttelyitä, jotka on itse rakennettu verkkoon. Niiden lisäksi voidaan tehdä vitruaaliretkiä hyviin sivustoihin tai linkittää virtuaalimuseoihin.  Kirjanäyttelyt voivat koskea joko koulussa olevia konkreettisia kirjoja tai laajempaa aineistoa. Myös paikallishistorian lähteitä esitellään.


Sivustoon kannattaa tutustua, vaikkei venäjää osaisikaan. Se on paras koulukirjasto, jonka olen maailmalta löytänyt.